Tietomallin toteutuskustannukset on mahdollista säästää moneen kertaan pelkästään urakkatarjousvaiheen materiaalilaskennassa.
Rakennuksen tietomalli eli BIM antaa lukemattomia mahdollisuuksia säästöihin rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ja rakennuksen koko elinkaaren ajan.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Joensuussa on tehnyt hyvää työtä tietomallintamisen tutkimuksessa. TITRA-tutkimuksen (Tietomallintaminen Rakentamisessa ja Talotekniikassa) kohteena oli koulun muotoilun ja kansainvälisen kaupan keskuksen, Sirkkalan, remonttiurakka. Tutkimukseen liittyi diplomityö, jonka teki Marja Olkku sekä opinnäytetyö, tekijänään Antti Venäläinen. Projektikoordinaattorina toimi DI Osmo Massinen. Tämä artikkeli perustuu Massisen julkaisemaan tutkimusraportin lyhennelmään.
Voiko tietomalliin luottaa?
Sirkkalan TITRA-tutkimuksessa tehtiin vertailu urakoitsijoiden manuaalisesti laskemien nousujohto- ja atk-kaapelointien määrästä verrattuna tietomallin antamaan tulokseen. Esimerkiksi 2 x 4P atk-kaapelia käytettiin kohteessa lähes 13 km ja mallitiedon ja käsin laskennan tuottama ero oli 42 m.
Oheisesta taulukosta käy ilmi kaikkien eri kaapelilajien erot tietomallin ja käsin laskennan välillä. Useissa tapauksissa suurempi ero johtuu siitä, että urakoitsijat ovat käyttäneet laskennassa esim. MCMK-kaapelia, kun tietomallissa on ollut vastaava MMJ-kaapeli.
– Tietomalli on idioottivarma, täräyttää Massinen. – Tiedän, että eräät suuret urakoitsijat mallintavat kuvat itse tarjousvaiheessa, jos asiakkaalta tulee tavallinen kuva. Mallin avulla kustannuslaskenta on niin paljon tarkempaa ja virheettömämpää. Samalla syntyy paljon muuta tietoa. Jos urakka sitten tarjouskilpailun jälkeen saadaan, on työnsuunnittelu jo pitkälti tehty valmiiksi.